Jo saa

Pienenä kun tarvitsin vessassa apua, lauloin: "Jo saa, jo saa, loistehessa nietosten!" Pitäisi olla vielä aikuisenakin joku kutsulaulu, jolla auttava käsi ilmestyisi käden käänteessä pelastamaan tilanteista, joissa omat taidot ja voimat eivät riitä. 

Tämä viikko on ollut kummallinen: sairautta, paranemista, valvomista, hikisiä öitä, kärpäsiä, lapsen painajaisia, riesaa auton kanssa, rahanmenoa ja yllättävää tuloa. Parhaimpana kaikesta pieni tyttö, joka syntyi eilen tärkeälle ihmiselle. Täällä lapsi kiukuttelee kaverinsa luota tekstiviestein MUTTA KUN SINÄ ET TAJUA!!! :(

Pöpö

Heinäkuun tuulet heiluttavat koivun oksia ikkunan takana. Seinän takaa kuuluu pienen itkua, joka ei lakkaa. Vielä yölläkin kuuntelen sitä ja katselen omaani, joka nukkuu rauhassa. Kiitän mielessäni vieraita ihmisiä, jotka ovat meille ystävällisiä ja tuovat minullekin pillimehua, kun en ole muistanut syödä. Tiedän monia, jotka inhoavat sairaaloita. Minusta niiden yhtäaikaa unelias ja kiireinen tunnelma on jännittävä ja turvallinen. Katson televisiosta mitä sattuu tulemaan ja tiedän, että jossain vaiheessa tauti kukistuu. Tänä aamuna lapsi heräsi terveenä ja jotenkin entistä ehompana.

Aika

On taas lapsuuden kesä. Katselen läheltä omia käsiäni, jotka ovat vanhentuneet. Auton peilistä näen, että silmien ympärillä on naururyppyjä. Kuvassa näen kaikki kolme lastani, vaikka siinä olen minä.

Pienin väsyi helteeseen. Aika pysähtyi sairaalan lastenosastolla, olimme vain me kaksi hiljaisessa, kuumassa huoneessa. Tuuletin hurisi, televisiossa amerikkalaiset laihduttivat kilpaa. Aika kului. Mietin ystävääni, joka on viettänyt noissa huoneissa kuukausia pienen lapsensa kanssa. Minä tiesin pääseväni omani kanssa yöksi kotiin.

Huh

Pienin on kuumeessa ja makaa elävänä lämpöpatterina kiinni minussa eikä kukaan muu kelpaa. Ilmankin riittäisi, sisällä on lämmintä 28 astetta. Samassa huoneessa oli talviaamuisin 17 astetta. Toisaalta, on mahtavaa kun pitää vain olla paikallaan kuumuudessa ja sukeltaa ruotsalaiseen dekkariin. Kaikki on nihkeää, etenkin ajatus. Söin salaa kolme jäätelöä kun muut olivat pihalla. Hetken katselin, kun isoin juoksi puutarhaletkun alla ja keskimmäinen kyyhötti alasti sateenvarjon alla samassa sateessa. Melko vapaata on nyt.

Jouten

Päivä toistuvat samanlaisina: herätään, syödään, lähdetään uimaan, syödään, makoillaan ja lueskellaan, syödään, mennään taas uimaan, syödään, lapset nukkumaan. On täydellinen joutilaisuus.  

Liivian innoittamana leivoin saaristolaisleipää. Uuni kuumensi jo valmiiksi kuuman talon, mutta oli sen arvoista. Neljävuotiaan kanssa rakastimme lopputulosta, jota pitäisi tehdä lisää. Mutta kun on niin kuuma.

Kohta suunnistamme lapsuuden maisemiin, luvassa on markkinahumua.

Lomaolo

Odotan vieraita ja koetan olla hermoilematta. Silti tiuskin ja kiukuttelen. Keksin kummallisia vaatimuksia itselleni ja muille. Niinkuin saunan pesu. Ja ruohonleikkuu vaikkei nurmi edes ole pitkää. Takanani koneelle jonottaa pieni ihminen äänikirjalevy kädessä. Kuumassa kaikkia väsyttää.