Päivä toistuvat samanlaisina: herätään, syödään, lähdetään uimaan, syödään, makoillaan ja lueskellaan, syödään, mennään taas uimaan, syödään, lapset nukkumaan. On täydellinen joutilaisuus. Liivian innoittamana leivoin saaristolaisleipää. Uuni kuumensi jo valmiiksi kuuman talon, mutta oli sen arvoista. Neljävuotiaan kanssa rakastimme lopputulosta, jota pitäisi tehdä lisää. Mutta kun on niin kuuma.
Kohta suunnistamme lapsuuden maisemiin, luvassa on markkinahumua.
Täällä sama. Mutta nautin siitä, kun saa vain olla ja noudattaa mielihalujaan. Se on parasta lomaa.
VastaaPoistaMinunkin tekisi mieli kokeilla tuota saaristolaisleipää, mutta tällä helteellä en jaksa :)
Kesän joutilaat päivät ovat tosiaan niin samanlaisia ja niin ihania. Samalla kertaa siis. Ja pikkuiset retket ja reissut kruunavat sen joutilaisuuden. Ei tällaisella helteellä juuri mitään jaksa tehdäkään.
VastaaPoistaMuistan kun lapsena oli niin tylsää. Ja kuinka olen pienten lasten perässä viipottanut viimeiset vuodet ilman hetkenkään lepoa. Nyt tuntuu, että elämä alkaa pikku hiljaa helpottua ja voi joskus olla rauhassa jouten. Ilman kaikkea aiempaa en tätä osaisi yhtään arvostaa.
VastaaPoista