Tietoja minusta

perjantai 29. huhtikuuta 2011

Ellen olisi ollut sairaslomalla tätä viikkoa, en olisi
- nähnyt viisivuotiaan ilmettä kun hän oppi ajamaan ilman apupyöriä
- kuullut lintujen konserttia aamuisella lehdenhakumatkalla
- voinut saattaa koululaista pysäkille
- nähnyt rappuselle kiivennyttä sisiliskoa
- nauttinut toivottujen vieraiden seurasta näin paljon
- huomannut hiirenkorvien kasvua pihakoivussa.


Tästä kaikesta flunssa on kuulkaas pieni hinta.

maanantai 25. huhtikuuta 2011

Minä katselen ylös, lapsi alas. Kuopus löytää maasta koko ajan jotain uutta ja ennennäkemätöntä. 

Minä en yhtään jaksaisi sairastaa vaan ihan pikkuisen vaan tästä haravoin ja ihan pikkuisen vaan järjestän täällä. Ja tuolla. Ja sitten pitääkin hengittää. Ja mennä nukkumaan kun kuume nousee uudelleen. Ja sitten sängynpohjalta haaveilla auringosta ja pitkästä pyörälenkistä. Meneehän tämä tässä.

sunnuntai 24. huhtikuuta 2011



Olen ottanut pääsiäisen vastaan kuumeessa. Ja vuoden vanhempana. Sängyn pohjalla peittojen alla mietin, että olen nyt hengähdyksen lähempänä 50 ikävuotta kuin kahtakymmentä. En oikein tiedä mitä siitä ajattelisin. Tällainen virallisen keski-iän kohtaaminen on vähän hämmentävää. Olin aina ajatellut, etten olisi moksiskaan mutta taidan vähän olla. Moksis siis sille.

keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

Äiti leikkas mulle moottorisahalla iilitukan, kertoi pienin puhelimessa. Hiustenleikkuukone se kyllä oli. Olen viime päivät jännittänyt erään ihmisen tulevaisuutta, joka tänään ratkesi onnellisesti. Olen ihmetellyt aikuistuvia nuoria ja miettinyt kuinka nopeasti aika menee. 
Töissä on se aika vuodesta, jolloin kaikki ovat hermostuneita. Minä en vielä ole ja koetankin välttää lähikontaktia ja pysyttelen omissa oloissani. Pahantuulisuus on kovin tarttuvaa lajia nimittäin.

maanantai 18. huhtikuuta 2011

Eilinen meni hämmästellessä. Ensin pieniä noitia ja kuinka pieninkin meni jo joukon jatkona. Sitten omaa hermoilua ja itkukohtausta ihan mitättömästä asiasta. Viimeinen hämmästely liittyi politiikkaan, sitä miettien nukahdin uneen.

perjantai 8. huhtikuuta 2011

Mies luki lelulehteä ja löysi esikuvan jokaiselle perheenjäsenelle:

ESIKOINEN
Saippuakuplapuhallin 400. Puhaltaa satoja saippuakuplia muutamassa minuutissa.

KESKIMMÄINEN
Kung Zhu Samurai -hamsteri. Juoksee ympäriinsä ja pitää hassua ääntä.

KUOPUS
Kung Zhu Special forces -tankki. Liikkuu hamsterin mukana. 

MINÄ
Uni-Timppa. Se sulkee silmänsä ja kuorsaa nukkuessaan.

MIES
Animagic-ponivarsa. Hirnuu kun sillä on nälkä, sulkee silmänsä ja kuorsaa ollessaan kylläinen.

tiistai 5. huhtikuuta 2011

- Äiti, miks yhdeksän jälkeen tulee kymmenen?
- Emmä tiedä, miten niin?
- Mää vaan mietin.


- Onko ihminen niinku syntyny apinasta?
- Joo.
- No mistä se apina sitte on syntyny?
- Öö.. Tota..
- Tukka vaan on jääny jäljelle.
- Ai mistä?
- No sen apinan karvoista.



- Äiti, onko linnunkakka niinku mustaa vai valkosta?
- Varmaan molempia.
- Oho.


- Mää en oo pikkuveli! Mää oon ito veli.
- Et kyllä ole (sanoo isosisko)
- Oonpat! Mulla on itot kengät.

maanantai 4. huhtikuuta 2011

Eräänä aamuna työmatkalla huomasin, että en saa kiinni ainoastakaan ajatuksesta. Mieli on niin täynnä kaikkea, että asiat sotkeutuvat yhdeksi suureksi puuroksi, josta hyvällä onnella löytää osasia etsimästään. Sanat ovat kateissa ajatusten joukossa.

Tiedän niiden palaavan taas. Palaset loksahtavat kohdilleen ja asiat järjestyvät. Ihan niin kuin aina. Muistan muutama vuosi sitten, kun minulta katosivat jatkuvan valvomisen seurauksena unet. Ne ovat nyt palaamassa pikku hiljaa vuosien tyhjien ja syvien öiden jälkeen. Iloitsen jokaisesta.