"Tuklaamuhuvintti", ehdottaa pienin kun mietin lahjaa tuttavan vauvalle. Töissä lapsi kuvailee minua toiselle: "se on niinku kiva mutta outo". Kuuntelen sanoja ja lauseita ja ajattelen että ne pitäisi muistaa, mutta tiedän unohtavani. Tärkeä ihminen vuosien takaa lähettää yllättäen viikon sisällä kaksi viestiä: toisen syntymästä, toisen kuolemasta. Olen vähän hämmentynyt ja mieli palaa jonnekin kauas määrittelemättömään hetkeen. Ajattelen kuitenkin kummankin viestin päähenkilöä lämmöllä.