Tietoja minusta

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Morjenstelua



Ajoin tänään töihin normaalireitistä poiketen sitä vielä pienempää maalaistietä. Kylällä varmaan jollain on samanlainen auto, sillä joka vastaantulija heilutti iloisesti kättään, samoin jokainen postilaatikolla kävijä ja koiraa ulkoiluttava. Minä heiluttelin iloisesti hymyillen kättäni kaikille ja iloitsin tästä yllättävästä huomiosta.

Eräs ystäväni opetti, että ohi ajavalle junalle kuuluu vilkuttaa. Nykyään heiluttelen isolla kädellä maalaisradalla kiitäville matkustajille ja ajattelen, miten hyvä mieli tulisi jos itse istuisi junassa ja joku iloisena minulle heiluttaisi.

Eli morjenstellaan kun tavataan, vaikka sitten ihan vieraita ihmisiä!

3 kommenttia:

  1. Maalla kasvaneena, moikkaan vieläkin jokaiselle vastaantulijalle. Siis meidän pienessä kylässä, en kaupungissa :) Siellä oli vain sellainen tapa, että moikattiin, kaikki tunsi tai ainakin tiesi toisensa.

    VastaaPoista
  2. Minäkin muistan, että miehen kotona maalla kuuluu vilkuttaa kaikille, jotka tulevat vastaan. Minäkin siellä morjestelen kaikille.

    Mutta tuota junajuttua en tiennytkään. Olen kuullut vain, että laivoille vilkutetaan.

    VastaaPoista
  3. Joskus lapsena meillä oli semmoinen projekti, että vilkuteltiin kaikille vastaantulijoille. (Tämä siis Vantaalla.) Vain rekkakuskit moikkailivat takaisin.

    Täällä nykyisellä kotikylällä moikataan pääsääntöisesti kaikki. Se on kyllä hauskaa, vaikken ehkä kuvitellut sen olevan. Noin vantaalaisena.

    VastaaPoista