Tietoja minusta

torstai 17. kesäkuuta 2010

Pieniä ja isoja


Kissa aloitti olohuoneen tapettirallin, kuopus jatkoi syntyneistä palkeenkielistä ja minä pääsin näin pitkälle. Yritin pelastaa ensin kaikkein alimmaisen kauniin harmaan tapetin (joka on oranssin tapetin alla olevan ruudullisen tapetin alla), mutta koska en onnistunut, lopetin koko jutun. Nyt vilkuilen sohvalta tätä taideteosta sekä tyhjää pankkitiliäni. Eipähän tule ainakaan tehtyä hätiköityjä päätöksiä.

Sohvan nurkassa voi myös vilkuilla pieniä varpaita. Niiden katsomisesta kun tulee pelkästään hyvälle mielelle.

7 kommenttia:

  1. Hätiköidä ei kannata, se on minunkin mottoni näissä remonttihommissa. Rauhassa vaan katsellaan, miten homma etenee vai eteneekö ollenkaan :) Minulla on tapettikuume myös. Haluaisin tapetin olohuoneeseen, mutta se on vasta ajatteluasteella.

    Suloiset varpaat, minäkin tulin hyvälle tuulelle.

    VastaaPoista
  2. Ihanat pikkuvarpaat! Niistä tosiaan tulee hyvälle mielelle :)

    Tuollainen remonttitouhu olisi kivaa. Ainakin nyt tuntuu siltä, kaupungin vuokrakämpässä asuessa, missä ei saa tehdä oikestaan yhtään mitään. Tapettia minäkin haluaisin, jotain pirteää.

    VastaaPoista
  3. Meillä on myös tuota kaunista ruudullista ihan alimpana, mutta se ei ole enää pelastettavissa. Olisin kyllä yrittänyt pelastaa tuon kellertävänoranssin, minusta se on hurjan upea!

    Pienet varpaat hellyyttävät aina:)

    VastaaPoista
  4. Voi, minusta tuo oranssi näyttää aivan upealta! Kyllä noita kannattaakin rauhassa harkita, että voi sitten elää päätöksensä kanssa pitkään. Pienet varpaat sulostuttavat kyllä päivän kuin päivän.

    VastaaPoista
  5. Liivian tapaan minäkin olisin mielelläni ottanut oranssin tapetin:) Meillä on myös tapetin päällä tapettia, maalia, tapettia, maalia ja taas tapettia... Joskus vielä kokeilen, mitä sieltä paljastuu, mutta nyt pitäydyn siinä suloisten varpaiden katselussa:)

    VastaaPoista
  6. Hyviä kesiä sinne ja intoa tapettipuuhiin, kunhan ne jatkuvat! :)

    VastaaPoista
  7. Oranssi tapetti ihastuttaa myös minua, kissa vaan ehti tuhota sitä melkein metrin korkeudelta yhdestä kohdasta. Se ehkä olisi pelastettavissa muualta, täytyy ihmetellä kuinka käy :)

    En myöskään haluaisi repiä joka paikasta vanhoja kerroksia pois, ne kun on osa talon historiaa.

    Mukavaa juhannusta kaikille!

    VastaaPoista