Setä

Millanen setä tollanen setä on? kysyi pienin kun kaupassa oli tummaihoinen mies. Ja uudelleen entistä kovempaa kun vielä mietin vastausta. Ja ennen kuin ehdin sanoa mitään, vastasikin jo itse: pörrönen setä.

Huis

ja hais. Mukavia asioita viimeiselle lomaviikolle olivat matka vauvankatsastusreissulle pääkaupunkiin, ilta ystävän kanssa teatterikesässä ja viikonlopun elojuhlat. 

Elämässä on ihan uusi vaihe, pieninkin irtautuu jo minusta - haikeutta vähän, katse sitäkin enemmän tulevassa. Uteliaana odotan, mitä tästä eteenpäin. Nyt kuitenkin odotan huomista työpäivää ja arkea, joka väistämättä taas palaa.

Ilmassa

Aamulla sen haistoi, syksyisen henkäyksen. Ihan vielä en ole valmis. Muitakin merkkejä on ilmassa - kaikki ovat jotenkin merkillisen toimeliaita. Mies puhdistaa ikkunanpuitteita, minä rapsuttelen pihasaunan lattiasta vanhaa maalia. Esikoinen piirtää ja lukee pitkästä aikaa. Ehkä mukava viikonloppu ystävien luona lakeuksilla antoi kaikille uutta puhtia.