Tietoja minusta

torstai 29. huhtikuuta 2010

Inha päivä

Heti aamulla työkaveri teki huomautuksen, jonka tarkoitusperiksi voi hyvällä tahdolla kuvitella silkan typeryyden ja vähän pahemmalla tahdolla pelkän ilkeyden. Ensin hämmennyin, sitten pahoitin mieleni, iltapäivällä olin jo todella vihainen.

Sain myös sähköpostin, jonka kirjoittaja purki pettymystään minuun - työn puolesta olinkin siihen välillisesti syypää.

Ystävä joutui perumaan suunnittelemansa vappujuhlat. Harmitti tämän puolesta, sillä tiesin peruutuksen syyn olevan muualla ja aivan typerä ja ymmärsin, kuinka tärkeät nuo juhlat olisivat hänelle olleet.

Päätän jo nyt, että huominen päivä on parempi. Ja että en mieti mielessäni ilkeyttä, jonka voisin palauttaa ensimmäisen harmin aiheuttajalle.

tiistai 27. huhtikuuta 2010

Asioita


Kukaan ei rakasta mua, sanoo neljävuotias keittiön pöydän alta. Ekaluokkalainen laittaa puhelimeensa liian monta väärää pin-koodia. Pienin kiroilee kuin rekkamies. Kiroilee leikkipuistossa, kiroilee yksin pinnasängyssä. Taatana.

Koetan suhtautua ymmärryksellä tähän kaikkeen. Välillä onnistunkin.

sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Irrallaan




Vanhenin viime viikolla. Syntymäpäivän aamuna vein ekaluokkalaisen kouluun, ostin kirpputorilta räsymaton ja ajoin töihin. Kuten aina keväisin, tässä vaiheessa olen kyllästynyt radion soittolistoihin ja kuuntelen kirjoja. Viime vuonna toukokuu kului Bulgakovin kanssa, nyt olen kuunnellut Juha Itkosen Huolimattomia unelmia. Toisina aamuina tarinat vievät mukaansa niin, että tuntuu vaikealta nousta autosta ja kohdata kahvihuoneen arki. Syntymäpäivänä olisin halunnut vain ajaa ohi omasta risteyksestäni ja istua hiljaa. Koska se oli mahdotonta, pakenin vessaan. Kuuntelin oven läpi tyhjänpäiväisyyksiä ja ajattelin, että mitä ihmettä, tällaistakö se sitten on. Sitten kun on aikuinen. Ja että olenko minä vääränlainen, kun en jaksa kuunnella enkä ymmärtää vai eivätkö nuo muut ole oikeasti tajunneet mistään mitään.


Enkä oikein vieläkään tiedä, mitä sitten kaipaan. Keskustelua, ajattelua, sydämen sivistystä ainakin.

perjantai 23. huhtikuuta 2010

Just kun

"Hei just kun tää Jeesus-lapsi synty. Ei me nyt voida lopettaa." sanoi neljävuotias, kun kaveria tultiin hakemaan kotiin. Ja just kun olin ihan valmis kevääseen, alkoi lumisade. "Älä välitä äiti, se on kermavaahtoa", sanoi neljävuotias taas. Just kun olin ajatellut vain olla, muistin että yhden työn lisäksi joudun taas tekemään hetken toista ja työaika alkaa illalla kun talo hiljenee. Lasken ekaluokkalaisen kanssa aamuja kesälomaan, onneksi niitä ei ole kovin monta.

tiistai 13. huhtikuuta 2010

Lämmin, lämpimämpi

Ulkona odottavat
- kasvimaa kääntäjää
- puskanjuuret siistimistä
- roskat keräämistä
- vanhat omenat poisviejää
- lenkkipolku juoksijaa.

Sisällä odottavat
- pölyt pyyhkijää
- pyykit pesijää
- lapset ruokkijaa
- koulutyöt korjaajaa

ja minä keitän kupin kahvia ja istun auringonlämmittämällä rapulla ja katson, kuinka lapset nauttivat keväästä.

lauantai 10. huhtikuuta 2010

Kevät


Mihin yhtäkkiä katosi viikko? Pistäydyin maalla lapsuusmaisemissa. Suunnittelin töissä tulevaa matkaa kellotaulun ympäri, tapasin äitejä ja isiä. Aurinko paistoi, innostuin urheilemaan, lapset kaivoivat puroja, lapioin lumikasoja, mies lämmitti pihasaunan. Kevät tuli.

torstai 1. huhtikuuta 2010

Tänään

Lähdin tänään töistä kauan sen jälkeen, kun muut olivat jo rientäneet lomalle. Minusta on hauska kulkea tyhjässä rakennuksessa, jossa kaikki äänet kaikuvat seinistä. Päivisin käytävillä on valtava meteli, mutta iltapäivän hiljaisuus on käsin kosketeltava. Käyn joskus ihan huvikseni kesälomalla työpaikalla kuuntelemassa tuota hiljaisuutta.

Ikkunalaudalle unohtunut pelargonia alkoi kukkia juuri kun olin heittämässä sen roskiin. Mies ja lapsi pyöräilevät kauppaan, minä jäin lukemaan keittokirjaa. Ihmettelen ihmisiä, jotka ovat valmiita vaihtamaan aikansa rahaan. Minä kun en myisi tätä mistään hinnasta.