Tietoja minusta

lauantai 27. maaliskuuta 2010

Yltympäriinsä

Keskimmäinen joutui pulkkailuonnettomuuteen, minkä seuruksena istuimme yhden illan ensiavussa. Toipilas istui sylissä ja huokaili, kuinka sattuu "ihan yltympäriinsä". Pahemmalta onneksi vältyttiin.

Koko viikko tuntui hiukan samalta. Että yltympäriinsä vaan eikä tavallisesta, rutiininomaisesta arjesta ollut tietoakaan. Nyt on vielä edessä huomiseen virpomismaratoniin valmistautuminen ja karkkivarastojen täydennys.

4 kommenttia:

  1. Voi,pikaista paranemista toipilaalle.
    Ne sanat,mitä yllättäen käyttävät,ovat usein niin hauskoja,heidän suustaan kuultuna :)

    VastaaPoista
  2. Voi,toivottavasti ylt'ympärinen kolotus helpottaa ja arkikin palautuu.Meillä on tänään ripustettu vaan parit 'namukkeet' (pahvimunat) pajunoksiin höyhenien kaveriks,äiti ei nyt jaksanut muuta,saa nähdä jaksetaanko virpoakaan kuin yhdessä osoitteessa,pieni ei onneksi vielä niin ymmärrä eikä suklaatakaan tarvii kilotolkulla sitten syöttää.

    VastaaPoista
  3. Pulkkailu on vaarallista, toivottavasti kaikki on hyvin. Minä olen joskus murtanut häntäluuni pulkkaillessa, muttei mitään sen vakavampaa. Täälläkin lapsi kävi virpomassa ja sai kyllä aikamoisen saaliin, nyt on suu makeana monta päivää. Onneksi kauniita oksia jäi kotiinkin.

    VastaaPoista
  4. Välillä olo on juuri noin, yltympäriinsä. Ikävää jos siltä tuntuu onnettomuuden jälkeen, paranemisia hänelle.

    Onnea ja iloa ensi viikkoonne.

    VastaaPoista